Latvialaisia pakolaisia ylittämässä Itämeren Zvejnieks (Kalastaja) nimisellä veneellä. Vene saapui Gotlantiin 25. marraskuuta 1944. kavu: Fricis Forstmanis

Pakolaisuus Baltian maissa ja Pohjoismaissa 1940-luvulla

Ensimmäiset Saksan pakolaiset alkoivat saapua Pohjoismaihin 1930-luvun alkupuolella. Monet kuitenkin käännytettiin takaisin ja heiltä evättiin turvapaikka. 1940-luvun alussa Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa oli n. 5 900 saksalaista pakolaista, monet heistä juutalaisia. Toisen maailmansodan aikana kaiken kaikkiaan 70 000 lasta lähetettiin Suomesta Ruotsiin sotaa pakoon ja jopa 44 000 norjalaista ja 18 000 tanskalaista sai turvapaikan Ruotsista. Kun sota oli ohi, Tanskan leireillä oli arviolta 240 000 Saksan pakolaista. He palasivat vähitellen omaan maahansa. Sodan jälkeen Ruotsi vastaanotti 45 000 pakolaista Saksan keskitysleireiltä.

Vuoden 1944 syksyllä yli 80 000 ihmistä pakeni Virosta ja noin 30 000 asettui Ruotsiin. Ensimmäiset latvialaiset pakolaiset ylittivät Itämeren vuonna 1943. Yli 200 000 ihmistä pakeni Latviasta. Toisen maailmansodan loputtua Ruotsissa oli arviolta 5 000 Latvian pakolaista. Ainakin 75 000 ihmistä pakeni Liettuasta länsimaihin ja puolisen tuhatta asettui Ruotsiin.

Karjalaiset ovat suurin uudelleenasutettu ryhmä Pohjoismaiden lähihistoriassa. Kun Karjala joutui Neuvostoliiton haltuun sodan jälkeen, yhteensä 440 000 karjalaista pakeni muualle Suomeen. Suomen hallitus päätti, ettei karjalaisia sijoiteta erillisille leireille vaan yksityiskoteihin ja sodan jälkeen heidän kotouttamistaan tuettiin antamalla asuin- ja viljelysmaata.